perjantai 29. syyskuuta 2006

Tätä elämää

Tämä viikko on mennyt niin, että maanantaina kykenin käymään yhdellä luennolla. Sitten tuli kaksi hyppytuntia ennen seuraavaa, joten lähdin käymään keskustassa. Sitä ennen kävin koulun kirjastosta hakemassa yhden opuksen, ja kun avasin suuni, kauhistuin sitä käheää viskinpolttamaa ääntä. Ei, en ole ryypännyt, vaan hankkinut lentsun.
Kaupungilla palelin niin perusteellisesti, että päätin häipyä kotiin jatkamaan palelua. Siitä eteenpäin olenkin maannut peiton alla sairastamassa. Pidemmän päälle ei ole hääviä.

Olen myös niin perusteellisen PA että harvoin olen ollut. Niin rahaton, että piti pyytää velipoikaa tekemään kopiot parista levystä joita himoitsin muttei ole varaa ostaa. Ostan ne kyllä aitoina heti kun saan rahaa, mutta sillä aikaa kuuntelen kopioita. Näin sitä perusrehellinen ihminen syyllistyy laittomuuksiin. Lieventääkö tuomiota se, että olen todellakin ostamassa levyt heti kun se on taloudellisesti mahdollista?

Eilinen meni muuten täysin ketuiksi. Helvetti tätä elämää. Ensinnäkin, sain hepslaakin rahatilanteen takia. Toiseksi, kroppa on ihan sekaisin. Kolmanneksi, sisukset eivät tykkää kolmen vuorokauden elämisestä noin kolmella voileivällä, muutamalla mehumukillisella sekä purkillisella hedelmäsosetta. Tuon verran olen syönyt yhteensä kolmessa vuorokaudessa. Tuohon syömiseen lisätään antibiootti kaksi kertaa päivässä, ja vatsa parkuu armoa. Räkätaudin seurauksena vasempaan korvaan kehittyi välikorvantulehdus, jota nyt lääkitään antibiootein. En yhtään ihmettele että korvani ovat omituisen helposti naksuvat kun noita korvatulehduksia tulee sairastettua. Lastentauteja, perhana vie. Ole tässä sitten aikuista kun tuollaisia pitää sairastella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti