torstai 24. elokuuta 2006

Nurkassa analoginen möhkäle

eli pohdintaa siitä olemmeko epätyypillisiä.
Luin aamulla viimeviikkoista T&T:ta (Tekniikka&Talous), jotenkin se oli jäänyt lukematta vaikka tänään tulee uusi. No, joka tapauksessa luin sitä.
Pikku-uutinen televisioiden myynnistä jäi mieleen. Tänä vuonna on myyty ennätysmäärä litteitä televisioita (ja digiboxeja). Toki myytyjen televisioiden joukossa on myös tavallisia kuvaputkitelevisioita eli tekstin mukaan "möhkäleitä", joista myyjäpuoli yrittää nyt epätoivoisesti päästä eroon laskemalla hintoja.

Tilastojen synty näkyy selvästi elektroniikkakaupoissa. Viime kesänä T hankki tähän talouteen uuden television vanhan 21" tilalle, josta minä en nähnyt lukea edes tekstitystä. Huonot silmät, vaikka laseilla korjataankin. No, kaupassa katselimme hukkaputkia, nimen omaan näitä kuvaputkimallisia, ja puoliääneen päivittelimme sitä, että niitä oli vain muutama hyllyssä, litteiden vallatessa myyntitilaa. Tässä pari kuukautta sitten kävimme etsiskelemässä edullista tulostin-skanneri-monitoimilaitetta, ja silmäilimme ohimennen myös televisiotarjontaa. Huomio kiinnittyi siihen, että hyllyillä ei enää ollut lainkaan tavallisia kuvaputkimalleja, vain litteitä LCD- ja plasmanäyttöjä. Ja hinnat olivat hieman toista kuin vanhan mallin hukkaputkilla. Sellainen hintataso ei ole enää meidän saavutettavissamme, kun talouden tulotaso on 2*opintotuki ilman opintolainaa.
Viime kesänä pienen hakemisen jälkeen löysimmekin edullisesti 32" töllöttimen, joka nyt möhkäleenä köllöttelee olohuoneen nurkassa. Hintaa sillä taisi olla kolmensadan euron luokkaa. Digiboxia emme hankkineet, emme myöskään digisovittimellista televisiota. Meillä siis on tavallinen analoginen vastaanotin, joka ilman digiboxia käy mykäksi ensi vuoden elokuussa.

Mikä tässä sitten on outoa? Outoa on se, että tässä taloudessa asuu kaksi 3/4-valmista insinööriä, eli tietomäärämme yhdistämällä meistä saisi 1,5 insinööriä. Aina puhutaan siitä, kuinka insinöörit ovat etunenässä näiden teknisten keksintöjen hankinnassa. Meillä ei kuitenkaan ole litteää televisiota, ei digiboxia, ei web-kameraa, ei 3G-kännykkää (minun puhelimeni on neljä vuotta vanha ja T:n kännykkä halvin mitä kaupasta löytyi), ei GPRS-juttuja ja molempien tietokoneet (minun kannettavani ja T:n pöytäkone) ovat yli neljä vuotta vanhoja ilman mitään sisuskalujen uusintoja. Näitä esimerkkejä olisi luvuttomasti. No, digikamera T:lla kyllä on.

Ja kyllä, kumpikin meistä on suuntautunut perinteisille insinööritieteiden saroille: molemmat lukevat automaatiotekniikkaa, toisella on pääaineena hydraulitekniikka. Sellaista se on. Olemme me kyllä muutenkin hieman epätyypillisiä insinööriopiskelijoiksi, joten ehkä tämä selittyy sillä.

Yhtä tilastokukkasta kyllä toteutamme: miespuolinen insinööri on yleisimmin liitossa sairaanhoitajan tai toisen insinöörin kanssa, naispuolinen taas toisen insinöörin. Että sellainen tilastokukkanen täällä kuitenkin.

P.S. Kiitos tiedosta etten sentään "seinille puhu."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti