Ei oikein toiminut enää tuon vanhan osoitteen kanssa tämä bloggaaminen. Ei ole toiminut kunnolla sen jälkeen, kun nimi vaihtui naimisiinmenon myötä ja sitä mukaa sähköposti. Olin kytkenyt blogin vanhaan postiin, ja se aiheutti liikaa värkkäämistä jokaisen kirjoituksen yhteydessä. Niinpä näin paremmaksi ottaa uuden osoitteen, uudesta alusta saati paremmasta tasosta ei silti välttämättä puhuta...
Jos löysit tänne tiesi niin tervetuloa, ja otahan tuosta virtuaalinen kaffekuppi kera suklaakakkupalan kouraasi!
Ehkä samalla kertaa on tullut aika jättää hyvästit vanhalle nimelleen, ja blogata rehellisesti omalla etunimellään. Hipi on muutenkin jo kotvasen aikaa ollut poistumassa takavasemmalle, joten jääkööt nyt hyvästit villille nuoruudelle lopullisesti. Johanna tervehtii.
Jaarittelut jatkukoot. Yritän saada vanhan blogin kirjoitukset siirrettyä tänne, mutta toistaiseksi se on jäänyt yrityksen tasolle (Bloggerin taholta). Ohjelma siirtää, siirtää ja siirtää muttei valmista saa. Saisihan nuo manuaalisesti mutta on sitä parempaakin tekemistä, sanoo hän ja lähtee kurkkimaan ovenraosta onko M herännyt vaunuissaan. Meillä ei vieläkään ole itkuhälytintä joten raollaan oleva ovi toimittaa sitä virkaa. Vähän vain meinaa olla kylmä kun ulkona tuulee ja välillä tulee räntää vaakasuoraan. Mutta vauva viihtyy vaunuissaan mainiosti. On ne outoja otuksia. M ei nuku sisällä päivällä millään, mutta onneksi nukkuu vaunuissa ilman hytkyttelyjä jopa 4 tuntia. V ei tuon ikäisenä nukkunut kuin sylissä pieniä pätkiä. Onneksi lapset eivät ole koskaan samasta muotista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti