torstai 13. maaliskuuta 2008

On se vain kivaa täällä maalla

Maalla asumisessa on monta etua. Tuli tuossa mieleen, että voisipa päiviensä ratoksi yrittää saada kynsiinsä uusimman Harry Potterin. Olen lukenut vuosien mittaan ne kaikki, lähinnä siksi, että aikoinani pelasin Älypäätä, joka kaatui aina siihen etten osannut yhteenkään H.P.-aiheiseen kysymykseen vastata oikein. Haalin sitten kirjat veljen hyllystä ja lukaisin ne (silloin neljä osaa) alle viikossa läpi. Älypään pelaaminen jäi sittemmin, mutta huvin vuoksi olen muutkin osat lukenut.
En osaa sanoa ovatko nämä mitään kaunokirjallisia klassikoita, mutta hyvin kirjoitettuja ja viihdyttäviä teoksia kaiken kaikkiaan. Minulta ei yleensäkään kannata kysyä mitään syvällistä kritiikkiä mistään kirjasta, en osaa muotoilla mielipiteitäni älykkääseen muotoon, saati sitten ruotia ummet ja lammet "henkilöiden kehityksestä" tai muusta. Minusta kirja on hyvä, kun se viekoittelee istumaan nojatuolissa ja uppoutumaan tarinaan - oli kyseessä sitten elämäkerta tai fiktiivinen kuvaus.
Lukemisen sivussa metsästän kirjoitusvirheitä. Yhdessä kirjassa asiat "kuullostivat" ja toisessa laskettiin "sekuntteja". Olisi mielenkiintoista tietää, mitä näiden kirjojen oikolukijat ovat tehneet kun olisi pitänyt tehdä töitä.

Niin. Se maalla asumisen etu. Kirjaston varausjonossa oli tasan yksi varaus ennen minua. Kuriositeettina mainittakoon että Tampereella, jossa ennen kirjastoa käytin, jonossa oli 114 varausta. Muutenkin täällä saa uutuudet hyppysiinsä paljon aiemmin kuin Tampereella, siitä täydet pisteet pikkuiselle kirjastollemme.

5 kommenttia:

  1. "kuullostaa" ja "viellä" ovat juurtuneet ilmeisen syvälle monen kirjoittajan sanavarastoon, sillä niitä toistetaan systemaattisesti, vaikka muut eivät käytä kahden ällän muotoa.

    Hyvää syntymäpäivää, parahin J!

    VastaaPoista
  2. Samoin kuin "enään" - tähänkin törmää valitettavan usein.

    Kiitos onnitteluista!

    VastaaPoista
  3. Jostain mutkan kautta eksyin tänne sivuillesi ja olipa tooodella virkistävää lukea vaihteeksi rehellistä kerrontaa raskauden "onnesta ja autuudesta"...itse kuuden lapsen äitinä tiedän ettei se odotus niin ihmeellistä aina ole. -Siellä se sätkii, tuttu vastaus minultakin kyselyihin :)
    Synnytyssairaalassa oleva lypsyhuone ja-kone...arrggghh!!! Ammuuu vaan ja Onnea Teille kovasti :)

    VastaaPoista
  4. Jostain mutkan kautta eksyin tänne sivuillesi ja olipa tooodella virkistävää lukea vaihteeksi rehellistä kerrontaa raskauden "onnesta ja autuudesta"...itse kuuden lapsen äitinä tiedän ettei se odotus niin ihmeellistä aina ole. -Siellä se sätkii, tuttu vastaus minultakin kyselyihin :)
    Synnytyssairaalassa oleva lypsyhuone ja-kone...arrggghh!!! Ammuuu vaan ja Onnea Teille kovasti :)

    VastaaPoista
  5. Auliina: kiitos kun vahvistit etten ole ainoa tällainen outolintu. Tuttavaperheen luona kyläily aiheuttaa aina lievää ahdistusta, kun kahden lapsen äiti ihastelee edelleen olematonta vatsaani ja hymisee että "on se ihanaa aikaa, eikö?". Vaikeasti siihen totean että joo...
    Ihanaa, ja ketut kanssa :)

    VastaaPoista