keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Immuuni vauvakuumeelle

Millainen ihminen haluaa lapsia, muttei pode koskaan vauvakuumetta? Ainakin allekirjoitanut kuuluu tähän kastiin. Minulla ei koskaan ole sanan varsinaisessa merkityksessä ollut vauvakuumetta, niin että olisin ihastellut kaikkia pikku mukuloita ja lukenut vauvalehtiä silmät kiiluen (en lue niitä vieläkään, kukkalantaa ovat).

Vauvakuumetta ei tässä taloudessa koskaan tavattu, lapsi vain tuli yhtäkkiä ajankohtaiseksi. Elämä oli suunnilleen stabiilia vaikka ne olosuhteet eivät ehkä kaikkien mielestä olleet ne täydellisimmät - meille riitti työpaikka ja vuokrayksiö. Kihloissa olimme, sovimme että jos on lapsi tulossa niin mennään sitten naimisiin. Olisimme menneet muutenkin, mutta siitä sai sopivan "syyn" järjestää häät pienellä aikataululla. En todellakaan olisi viitsinyt vuotta ennen ruveta pohtimaan mitään niihin liittyvää, 3kk oli ihan sopiva järjestelyaika.

Kun ei ollut vauvakuumetta, ei raskautta yritetty hampaat irvessä ovulaatiota tarkkaillen eikä makuuhuoneessa touhuttu kellontarkasti, enemmänkin silloin kun huvitti, enkä vieläkään tiedä missä vaiheessa minulla kenties on ovulaatio. Tällöin ei myöskään raskaaksi tuleminen ollut mikään "toiveiden täyttymys", tokihan se oli vähän yllätys kun niinkin nopeasti tapahtui jotain. Siksi olikin järkytys kun törmäsin netissä tällaiseen sivuun. Tuon sivun perusteella meillä ei olisi pitänyt olla mitään mahdollisuutta saada lasta. Miksi tällaisia julkaistaan, pelottelutarkoituksessako? Että saataisiin naiset hysteerisiksi, kuten kohta "tunne perheen sairaushistoria"? Kautta maailman sivu on lapsia tehty, pidemmän tai lyhyemmän ajan kuluessa, ilman tuollaisia "vinkkejä." Vai onko tuo ehkä huumorimielessä koostettu, kuten kohta "osta jotain seksikästä"? En tiedä itkeäkö vaiko nauraa. (Kuulemma edellämainitussa ristiriitatilanteessa kannattaa nauraa, koska nauru helpottaa oloa.)

Pidän itseäni suht järkevänä, jalat maassa -tyyppisenä tapauksena, joten otan listan huumorilla. Mutta entä jos en olisi? Olisin varmasti saanut jo viisitoista hysteriakohtausta.

Eikä sitä vauvakuumetta tullut vieläkään, vaikka kävimme katsomassa ystävättären kuukauden ikäistä poikaa. Taivastelin vain että onko meidän pääkiö muka ollut yhtä pieni? On se, todistettavasti. Lapsilla kun oli sama syntymäpituus, painossa poika veti vaivaisen 10g:n kaulan (ihan varmasti johtui siitä hiusmäärästä, uskomaton pehko, meidän tyttö näytti ihan klanilta vaikka todistettavasti on jo ruvennut kasvattamaan tummia haituvia). Päänympärys ei ollut vertailukelpoinen, perätilassa ollut poika oli syntynyt sektiolla.

Ei vieläkään kuumeen poikastakaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti