tiistai 30. kesäkuuta 2009

10% hakee edelleen paikkaansa

Tämä "muuton jälkeinen aika" tuntuu vähän venahtavan ja kärsivän inflaation terminä. Nurkissa kuuhistelee edelleen purkamattomia laatikoita, joissa on ei-niin-kiireellistä tavaraa. Kirjoja, CD- ja DVD-levyjä, muuta sekalaista sälpettä. Taulut majailevat sängyn alla jonne ne puskettiin kiireessä piiloon etteivät jää jalkoihin. Vaatehuoneen lattia on täynnä pussinyssyköitä, joista osan suunta on kirpputorille. Kaikki nuo oli tarkoitus käydä läpi kunhan tähdellisemmät tavarat on saatu paikoilleen. Läpikäymättä ovat vieläkin. Ketään ei kiinnosta. Itse en päivisin pysty tekemään niille mitään ilman pikku apuria joka kyllä mielellään purkaisi ja levittäisi tavaraa pitkin taloa. (Sitten kun niitä tavaroita kokoaa takaisin, tulee hirveä raivohuuto. Mistä lie ipana temperamenttinsa perinyt...) Eikä noille levyille ja kirjoille ole edes paikkaa. Meillä oli T:n kotona jemmassa yksi hyllykkö, johon ainakin kirjojen ja mm. ompelujuttujeni oli tarkoitus tulla, mutta olimme iloisesti unohtaneet että T otti hyllyn käyttöön ja lastasi sinne kirjoja sun muuta. Ei siis paikkaa noille edelleenkään. Hyllykauppaankin pitäisi mennä, kun ei kierrätyskeskukselta ainakaan vielä ole sopivaa löytynyt. 4H pitää täällä kierrätyskeskusta, josta on meille kyllä löytynyt lampunvarjostinta ja muuta kivaa, muttei sitä tarpeellisinta. (Pussipäiviltä mm. roudasin kassillisen vaatteita ihan kierrätysmielessä, ompelen niistä nukenvaatteita. Eurolla sai muovikassillisen, kolmella eurolla jätesäkillisen vaatetavaraa. XL-kokoisessa miesten kauluspaidassa on valtavasti hyvää kangasta uusiokäytettäväksi.)
Asunnon seinät ovat siis edelleen autiot. Tämä näyttää jotenkin puoliasutulta, kun mattoja on liian vähän ja seinillä on vain tyhjää. Suunnitelmissa oli laittaa olohuoneeseen hyllytasot seinille levyjä varten, mutta ei niitäkään ole kukaan ostanut. Varsinainen CD-hyllykkö saa odottaa varastossa siihen, että jälkikasvu ymmärtää ettei niitä hyllyjä ole tarkoitus tyhjentää vaikka niissä tavaroita onkin. Saa nähdä milloin tuo tapahtuu. Siihen asti olemme näköjään ilman musiikkia ja elokuvia. Ei suuri menetys, sillä emme ole mitään varsinaisia viihteen suurkuluttajia. Itse kyllä tykkään kuunnella levyjä, mutta enimmäkseen autoa ajaessa, kotona riittää taustahälyksi radio. Elokuvia olen tainnut katsoa viimeksi Tampereella yli kaksi vuotta sitten. Hyllyssä on useita vielä sellofaaniin pakattuja elokuvia. Ei vain jaksa keskittyä, luen mieluummin hyvää kirjaa. Sitä ei ole pureksittu valmiiksi. T ei niin levyistä perusta, usein autossa jätän radion CD-asetuksille ja jos T sillä ajaa siinä välissä, on päällä radio kun hyppään ratin taa seuraavan kerran. Paitsi J. Karjalaisen levyä tuo näköjään oli kuunnellut. Myönnän, musiikkimakuni on vähän omituinen. Elokuvista se piittaa vielä vähemmän, joten meidän viihde-elektroniikkamme koostuu minun opiskelijaboksiini ostamasta mankasta (siinä on muuten vielä C-kasettipesäkin!) ja DVD-soittimesta joka maksoi huikeat 49e joskus vuosia sitten. Mitä niihin rahaa sijoittamaan kun käytössä nuokin ovat ihan hyvät. Paitsi ettei tuota DVD-soitinta ole edes kytketty televisioon tällä hetkellä... Se on se kun jää tuo 10% tavaroista laittamatta muuton jälkeen. Mietin vain, että kertaantuukohan se niin, että joka muutossa jää 10% tavaroista laatikoihin niihin edellisen muuton 10% lisäksi? Muutama muutto vielä ja pakkaaminen vähenee huomattavasti, sen kun nostelee purkamattomat laatikot autoon.
Oikeasti odotan kauhulla milloin seuraava muutto kolkuttelee ovella. Tämä talo on kuulemma vuokranantajalla seuraavana remonttilistalla. Toivottavasti niillä ei ole rahaa ruveta remontoimaan lähimpään kolmeen vuoteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti