Neuvolointia

Eilen käytimme Pikkuveljeä neuvolassa koko köörin voimin. Samalla reissulla talouden aikuisväestö otti sikainfluenssarokotteen, kerran ei tarvinnut jonottaa. Muuten olisi ainakin T:n osalta jäänyt ottamatta mutta oli niin sopivasti tuo neuvolakäynti. Itse olin ajatellut sen ottaa, kun joutuu nuo samat syötöt ja pyllynpesut tekemään oli sairas tai terve. Kivempi ne on terveenä hoitaa.

Pikkuveli oli ihan hivenen kasvanut. Painoa oli kuukaudessa tullut melkein kilon verran ja pituutta neljä senttiä, strategisten mittojen ollessa 5kk iässä 7735g ja 67,3cm. Inan verran ottaa selkään tuon jäpikän kantaminen ja nostelu. Pituuden kuuleminen aiheutti hillitöntä hihitystä; ihmettelin ihan tosissani yhtenä päivänä että miksi eivät pojalle jalkaan sovi äitiyspakkauksen 60cm puolipotkuhousut. Miksiköhän... Täti tuikkasi poikaan jonkin rokotteen, ja liekö sen takia viime yö oli yhtä härdelliä. Itkuakitinäävinkunaasyömistäkitinäävinkunaa. Nukkui se satunnaisesti tunnin tai pari.
Isosisko oli mukana neuvolassa leikkimässä. Raukkaa on joka käynnillä pistetty, kun on ollut näitä flunssarokotteita ja normaalirokotteita, joten sovittiin että otamme tytön mukaan ihan vain leikkimään ettei tule paikasta sellaista kuvaa että aina tuolla pistetään. Ja Isosisko sai myös tarran kun leikki niin reippaasti. Pikkuveli sai hymynaaman kun oli niin hymyukkelina. Edes pituuden mittaus ei kiukuttanut, ilme vain oli harmistuneen kysyvä tyyliin "äää, pitääkö mun oikeesti maata tässä ja pitääkö oikeesti pitää päästä kiinni tolleen, tää ei nyt oo oikein kivaa". Rokotettaessa piti parahtaa, mutta enemmän kiinnipidon vuoksi kuin rokotteen.

Allekirjoittaneelle rokotus ei ole aiheuttanut toistaiseksi mitään erikoista. Kotvasen kirveli käsivartta piikin jälkeen, mutta siinäpä se. Yöllä tuntui jossain vaiheessa lievää jomotusta, mutta jos en olisi ollut hereillä Pikkuveljen kitinän vuoksi niin enpä olisi moiseen herännyt. Olin saattanut nukkua käsivarren päällä. Ja päivällä en ole joutanut koko asiaa edes miettimään, joten tuskin tuo käsi kovin kipeä on ollut. Hyvin kesti käsi kantaa Pikkuveljeä turvakaukalossa. Olo noin muuten on räkäinen, mutta sitä se on ollut jo sunnuntaista asti, taisin kylmettää itseni lauantaina puolivahingossa. Joten toistaiseksi ei kummempia reaktioita.