perjantai 22. helmikuuta 2008

Pitkästyy nyt jo

Ajattelin lähteä kauppaan, sinne kylän toiseen jonne on vähän pidempi matka. Sitten avasin verhot ja katsoin lämpömittaria sekä ikkunasta ulos. Lämpötila on +0.4 ja räntää sataa melkein vaakasuoraan. Ihan kuin lunta ei olisi jo tarpeeksi muutenkin, täällä lumensyvyys on Ilmatieteen laitoksen lumikartan mukaan 25-50cm. Eksakti määrä ei ole tiedossa, mutta ihan riittävästi minun mielestäni. Viime yön mittaan sitä on tullut melkein 10cm lisää, ja ties miten paljon on vielä luvassa.

Kirjastossakin pitäisi käydä, luin jo kaiken mitä lainasin viime viikolla. Se aukeaa kymmeneltä, hellittäisiköhän tuo pyry siihen mennessä? Räntää se vielä näyttäisi olevan, mutta jotenkin minulla on sellainen tunne, että vettä siinä on reippaasti seassa. Takuuvarma konsti kastella kaikki vaatteet on lähteä tuonne rämpimään. Ehkä odottelen. Ja odotellessa pakkaan vaikka tavarat viikonlopun reissua varten. Ei tässä oikein muutakaan tekemistä ole. Oma vika; mitäs nousen ylös kun T lähtee töihin. Ei vain huvita maata sängyssä hereilläkään, joten kun herää klo 6.15 eikä saa enää unta, tulee päivistä melko pitkiä. Ajatuksena nukkuminen puoleenpäivään ei silti houkuttele sen enempää, sitten tuntuu siltä kuin olisi tuhlannut päivänsä.

Olen toista päivää sairaslomalla ja jo pitkästynyt. Keskiviikkona minulle kirjoitettiin kolmen viikon sairaslomalappu, ja sen päätyttyä tilannetta katsotaan uudelleen. Tuskin tässä enää töihin on paljon asiaa.
Kyseinen lääkärikäynti oli oikein positiivinen kokemus näiden muiden terveydenhuollon kukkasten jälkeen. Saattoi johtua siitä, että kävin työterveyshoitajan lähettämänä yksityisellä lääkäriasemalla, firma kun ostaa kaikki lääkäripalvelut yksityiseltä sektorilta. Lääkäri kuunteli ja kyseli, ja sain siinä sairaslomalapun lisäksi diagnoosit kahteen minua pidempään rieponeeseen ja varsin ikävään vaivaan. Olo oli todella helpottunut kun lähdin ajamaan kotiin. Löytyy siis vielä sellaisia terveydenhoitoalalla työskenteleviä, jotka jaksavat kuunnella. Jos olisin rikas siirtyisin yksityispuolelle, mutta en ole, joten se siitä. Ehkä joskus.

Edit iltapäivällä: Pitkästyneisyyden astetta kuvannee se, että värkkäilin tuohon yläreunaan laskurin, sorruin moiseen akkain hömpötykseen siis minäkin. Mikähän kohta päästäni on pehmennyt?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti