7. Paras ystäväni

Paras ystäväni on M. Meillä on yhteistä matkaa takana reilut kahdeksan vuotta, ja jaksaa jaksaa. Se on semmoinen tyyppi että sille voi kertoa kun on kivaa, ja kun on vähemmän kivaa. Sen vähemmän kivankin voi kertoa ihan suoraan. Että nyt veetuttaa, ja se kuuntelee ja ymmärtää. Sama kääntäen. Ei nähdä kovin usein, kun on vähän kaukana hän, mutta sopivasti usein kuitenkin. Soitellen sitten muuten. Ja aina on fiilis kuin olisi nähty viimeksi eilen. Tiedetään toistemme pimeät puolet, ilot ja surut. Ja osataan olla hiljaa toistemme seurassa. M määritteli minut seuraavasti joskus kauan sitten: Sä oot semmonen tyyppi jonka kans ei tarvi seurustella koko ajan kun ollaan kylässä. Ehkä me sitten olemme ne paita ja peppu, kun kerran seurassaolo on kuin olisi itsensä kanssa.